Mr. M. "Cooper" Alatalon puolesta postaileepi Vilík:

Sen vain täytyi mennä näin, sen näki jo kaukaa. On se kyllä kummallista kuinka joskus epäonni suorastaan vainoaa tiettyjä ihmisiä. Olen joskus maininnutkin että jos joku asia menee vituilleen meikäläisellä niin se kans menee. Mukavahan se on joululoma aloittaa kunhan sitä ei erehdy odottamaan liian innolla. Yhteen päivään mahtuu paljon asiaa..paljon kuumia tunteita, pettymyksiä, epätoivoa, toivoa ja täydellinen hulluus.

Kello löi 15.45 Praha 4:ssa työpaikan pihalla, kun taksi kaartoi pihaan ja lysähdin takapenkille helpotuksesta. Nyt SE alkaa. Joululoma. Se on niin hieno aika mutta ah niin lyhyt. Tätä on odotettu ja tähän on satsattu. Lahjat on hankittu, eka lämmitellään perinteisellä synttäripippaloilla ja tavataan kavereita, kinkkua ja hyvää ruokaa on siis odotettavissa. Jouluihmisenä tällainen on tärkeä asia, mikään ei voi mennä pieleen! Vähänpä tiesin, sillä unohdin että minun on selvittävä muutamasta esteestä ensin. Tshekit ja todellisena BOSSINA: THE Tanskalaiset.

Klo 16.15 päästiin jo kentälle, laukussa ei ylipainoa, hyvä. Tämä käy kätevästi, nyt äkkiä check-in ja sitten se tuttu yksi olut lentopelkoa varten. Joku helvetin tshekkiläinen kaaos on silti onnistuttu saamaan aikaiseksi, 8 tiskiä auki, 2 jonoa mutta silti kun yritän tiedustella mihin minun pitäisi mennä niin saa 3 eri vastausta. Tähän pystyy vain Tshekkiläinen, tekisi mieli antaa aplodeja. Mutta kyllä vain, asia tuli kuitenkin kuntoon ja kylmä olut teki hyvää hermoille, konekin oli vain 15 min myöhässä. Eipä siis hätää, lento meni mukavasti. Tanskassa alkoi tapahtua, Kööpenhaminan kentällä on sellainen kiva Bostonin urheilulle omistettu urheilubaari, no sinne sitten oluselle ennen koneen lähtöä. Ihan vain sen takia että saa vitamiineja ja lentopelko hellittää. Yhden juotuani päätin ottaa toisen ku aikaa on vähän yli tunti, jostain syystä henkilökunta on kummallisen palveluhaluton, puoli tuntia janokkaan näköisenä tiskillä notkuttuani päätin kysyä ovatko he kenties sulkemassa. Kuulemma vain keittiö menee kiinni, mutta juomaa kyllä saa vielä. Niinhän sitä luulisi. Sanoin että se käy, koska en aio syödä vaan ottaa yhden oluen. Ei mitään edelleenkään, pahoittelin aiheuttamaani häiriötä ja kysyin että voinko todella saada olueni, kiitos. Vastaus oli että keittiö menee kiinni mutta juomaa saa kyllä vielä ja heillä on vähän kiire. Tämähän menee mielenkiintoiseksi. Jotenkin kun minulla tuli deja vu-ilmiö tuosta vastauksesta. Kun minusta se ”kiire” näytti huipentuvan siihen kun yksi myyjistä notkuu myös tiskillä ilmeisesti joidenkin muiden työntekijöiden kanssa. Minua koko ajan oli ”palvellut” aasialainen läskiperseinen ämmä joka ei oikein tuntunut tajuavan mistä tässä nyt oli oikein kyse. Päätin kerätä kamppeeni ja mennä toiseen paikkaan…sitten kuitenkin käännyin kannoiltani ja ajattelin että miksi tämä pitäisi tähän jättää, vaadin selitystä. Tää pikkupullukkahan (n. 160cm ja 130kg) oli myös halukas matsaamaan verbaalisesti. Muutaman piilovittuilevan ja suorankin lauseenvaihdon jälkeen otin tiskiltä palautelapun jota siihen kun sattumalta oli jätetty. Tätä tää aasialaisemakko ei ilmeisesti ollut sulattanut, kun myöhemmin kuulin muilta matkustalijlta että
”joku myyjätär” oli ravintolassa ”vain huutanut kaikille”. HAH, täsmäiskuja, bitch!

Eipä tässä mitään, Hesan koneeseen siis. Pian kuitenkin tuli kiintoisa kuulutus: koneessa on bensajärjestelmässä vika ja sitä korjataan parhaillaan ja voi olla että joudumme jäämään yöksi Tanskaan. Ajatuskin bensajärjestelmäviasta toi yllättäen varsin nöyrän mielen. Se aasialaisakka kirosi tämän jutun nyt. Enhän mä yöksi voi mihinkään jäädä, pitää ehtiä Oulun koneeseen, toivoin silti ettei se rikkinäinen kone lähtisi mihinkään kuitenkaan. Toiveista tuli totta…kone jää maahan ja koko remmi Köpikseen yöksi, seuraava lento huomenna klo 14 ja Ouluun joskus illalla! Tää ei oo totta…jumalauta. Synttäribileet peruuntui siinä. No eipä mitään, SAS maksaa hotellin, taksit ja lounaan seuraavalle päivälle. Hotelli? Noniin, ei muuta ku sviittiä kehiin niin voimme unohtaa tämä pienen takapakin! Kentältä sitten taksiin ja hotellille. Toki saamani taksin maksamiseen tarkoitetut kupongit eivät aluksi meinanneet kelvata tms paskaa. Ihan vähän piti taistella tuostakin asiasta. Hotellille päästiin kuitenkin ja avaimenkin sai jonottamatta. Baarit yms. palvelut oli kaikki jo kiinni mutta se ei haitannut, koska minulla oli jotain muuta mielessä. Aivan oikein: baarikaappi joka tässä hienossa, mahtipontisessa huoneessa jo minua suorastaan odotti. Hissillä matkatessani vesi jo herahti kielelleni, kun vain ajattelinkin kuinka SAS saa pulittaa koko helvetin baarikaapin sisällön, olutta, siideriä, vodkaa, sipsejä, suklaata..ah auvoa! Kortti sisään, ovi auki ja mitä näenkään… Aluksi luulin tulleeni siivouskomeroon. Että ihan kokonaista 10 neliötä ja tähän lukuun sisältyy suihku ja WC. Baarikaapista ei tietoakaan, parisänky on kyllä ja kyseessä on just PARVIsänky. Voiko tällaista olla olemassa? Siinä vaiheessa en voinut muuta kuin todeta pettymyksen ja myös suuren ihailun vallassa: Tanskalainen voittaa aina, näitä kavereita ei kuseteta. En nyt sitten tiedä koska täältä Ouluun pääsee, pahintahan tässä on se ajatus että tämä on loman ensimmäinen päivä ja paluulento on myös Kööpenhaminan kautta. Mitä kaikkea tästä vielä tuleekaan?

Hyvää Joulua kaikille!!