Ei ei, kukaan ei ole kuollut.

Silti yksi on poissa. Mr D-House päätti uudestaan jättää Prahan pölyt taakseen ja palata takaisin äidin ruokapatojen ääreen. En halunnut laittaa mitään typerää Facebookin etusivuille (vittu kun sua on ikävä tjsp), mutta tänne näin vuoden (?) jälkeen on mukava aloittaa R.I.P kirjoitus.

On ollut kunnia tuntea niinkin miellyttävä henkilö kuin Mr D-House. Olemme istuneet iltaa monituisia kertoja jutellen maailmanmenosta, elämästä, ihmisistä... JA VITUT.

Me olemme puhuneet jääkiekosta, siitä pelistä jota kuvailee Wikipedia näin: "Jääkiekko on joukkuepeli, jota pelataan jäällä jääkiekkokaukalossa”. Toinen hyvä selitys jääkiekosta kulkee näin: ”Jäällä pelattava nopeatempoinen joukkuepeli, jossa kaksi joukkuetta pelaa toisiaan vastaan tavoitteenaan saada kiekko vastustajan maaliin peliajan kukuessa”.

Jääkiekkoa voi kuvailla myös vaikkapa näin: ” Jääkiekko-ottelu pelataan kaukalossa  jääkiekkovarusteet päällä, luistimet jalassa ja jääkiekkomaila  kädessä kiekkoa ohjaten siten, että kerrallaan jäällä on maksimissaan kuusi pelaajaa (viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti ) kummastakin joukkueesta sekä kolme erotuomaria (päätuomari ja kaksi linjatuomaria). Ottelun voittaa  se joukkue, joka tekee vähintään yhden maalin enemmän kuin vastustaja. 

Yksinkertaista, eikö?

Lopulliset Suomen Jääkiekkoliiton säännöt löytyvät täältä. Sivustolla on mittaa 65 sivua, joten kaiketi joka asiaan löytyy vastaus. Jos vastausta ei löydy sääntörikkeeseen (epäilen), niin Suomen Jääkiekkoliitto antaa vastauksen tuotapikaa.

Yksinkertaista, eikö?

Kaikki yksinkertaisuus ja samalla kliinisyys jääkiekkoon liittyen unohtuvat siinä vaiheessa kun joku alkaa puhumaan tunteista.

Oulussa on jääkiekkojoukkue nimeltä Oulun Kärpät ja satun tietämään myös, että Mr D-House on ko. joukkueen kannattaja. Alussa kun mainitsin että keskustelimme jääkiekosta, emme keskustelleet vain ”jääkiekosta”, vaan keskustelumme väistämättä meni tunnetasolle. Mr D-House puhui Oulun Kärpistä ja minä puhuin Helsingin IFK:sta.  Kaikki kuitenkin meni toistensa limitse ja puhuimme pitkiä iltoja jääkiekosta itsessään, Suomessa, kansainvälisesti, Oulussa, Helsingissä.

Yksinkertaista, eikö?

Tulen kaipaamaan keskustelujamme erittäin paljon  ja milloin tahansa olen valmis kumoamaan ”Puolen Suomen” (plääh) paremmuuden.

On olemassa jääkiekon seuraajia (kannattajia?) jotka varmasti ovat sitä mieltä, että jokin joukkue (yleensä maajoukkue) on jotain ja jolle kannattaa hurrata. Meille, jos saan Sinut laittaa monikkoon, jääkiekko on jotain muuta kuin vain kliininen peli silloin tällöin. Sinulle ja minulle jääkiekko on enemmän kuin elämäntapa.

Mietin pitkään ja kaivelin myös arkistoja, minkä kuvan laittaisin tämän vuodatuksen loppuun. Vaihtoehtoja oli monia, mutta joudun taipumaan ja tekemään jotain jota en tule enää koskaan tekemään. Tämä on Sinulle:

 

-Ari