Kaikista tshekkien sankareista ehkä Milada Horáková on minuun herättänyt eniten tunteita. Älkää kysykö miksi, niin vain on. Ala vastustamaan ensin vasemmistolaisena natseja, joudut vaikeuksiin, selviydyt, vastustat kommunisteja, joudut vaikeuksiin ja teloitetaan.
Tarina naisesta, juristista, joka omalla vakaumuksellaan, siis ollessaan vastaan natsien sortoa tshekkejä kohtaan Munchenin sopimuksen jälkeen, liittyy Tshekin maanalaiseen vastarintaliikkeseen, vangitaan 1940, käy Terezinissä, tuomitaan kuolemaan, selviää siitä, jatkaa sieltä matkaansa lukemattomiin natsi-Saksan vankiloihin, selviytyy varsinaiselta keskitysleirikomennukselta ja kaasukammiolta, palaa sodan jälkeen Tshekkoslovakiaan, valitaan sodan jälkeiseen parlamenttiin. 1948 kommunistien saatua vallan, eroaa parlamentista, jatkaa poliittista toimintaansa, joutuu välittömästi vaikeuksiin uusien kommunistijohtajien kanssa vastustuessaan yksipuoluejärjestelmää. Vaikka hänen ystävänsä ja tukijansa suosittelevat hänelle pakoa kommunistisesta Tshekkoslovakiasta, hän kieltäytyy ja loppu on edessä.
27.9.1949 hänet pidätetään valtion vastaisesta toiminnasta. Tshekkoslovakian salainen poliisi yrittää kidutuksin ja julmuuksin saada aikaan tunnustuksen anti-kommunistisesta toiminnasta. Oikeudenkäynti häntä ja 12 kolleegaa vastaan alkaa 31.5.1950. Kaiken näytelmäoikeudenkäynnin aikana, jota esitettiin irvokkaasti myös radiossa, Milada Horáková puolusti itse itseään ja ymmärtäessään olevansa joka tapauksessa tuomittu, ei säästellyt sanaansa arvostellessaan kommunistista järjestelmää.
Milada Horáková ja kolme hänen kanssasyytettyään tuomittiin kuolemaan kesäkuun 8.1950. Hänen henkensä puolesta vedottiin ympäri läntistä maailmaa, mukaan lukien Albert Einstein, Winston Churchill ja Eleanor Roosevelt.
Milada Horáková hirtettiin Pankrácin vankilassa Prahassa 27. kesäkuuta 1950. Hän oli 48 vuotias.
RIP
Ari
Kommentit